Soft Landing Camp
Täällä sitä ollaan, Texasissa nimittäin! En oo vieläkään täysin ymmärtänyt sitä, että tuun viettämään täällä seuraavat kymmenen kuukautta, mutta alku on ainakin ollut erittäin lupaava New Yorkin Soft Landing Campin, sekä host-perheen näkemisen suhteen! Asiat ei vois olla oikeastaan paremmin just nyt, oon tosi onnellinen täällä.
Soft Landing Camp –New York
Tosiaan mun vuosi alkoi yhdessä varmaan yli seitsemänkymmenen muun vaihtarin kanssa New Yorkissa, jossa oltiin neljä päivää. Meitä oli siellä vain kuusi suomalaista vaihtaria, mikä teki koko yhteisestä ajasta paljon mielenkiintoisempaa. Tuli tutustuttua niin ruotsalaisiin, italialaisiin kuin myös tanskalaisiin vaihtareihin ja koko leirin yleinen kieli selvästikin siis oli Englanti. Yövyttiin Newarkin kentän viereisessä hotellissa, joka oli noin reilu puolen tunnin matkan päässä New York City:sta. Mun huonekavereina oli kaksi muuta tyttöä, toinen Italiasta ja toinen Tanskasta. Meillä ”yhteiselo” sujui tosi hyvin, vaikka tosin kylpyhuoneen käyttämisen suhteen piti vuorotella aikalaillakin välillä.
Meillä oli oma opas jokaisena päivänä, joka kertoi meille oikeasti mielenkiintoisia juttuja New Yorkista. Ei siis ollut mitään museo -liibalaabaa, mitä stereotypisesti oppaista saatetaan ajatella. Hän näytti meille esimerkiksi missä Sinkkuelämää ja Gossipgirliä on kuvattu, sekä paljon muitakin nippelitietoja, jotka olivat just meille nuorille vaihtareille sopivia.
Jokaisena päivänä Cityssä meillä oli noin kolme tuntia omaa vapaata oleskelu-/shoppailuaikaa, joten päästiin menemään omia menojamme omissa porukoissamme.
Aamuisin ennen Cityyn lähtemistä käytiin läpi paljon sääntöjä ja vaikeita tilanteita, mitä saatetaan kohdata vaihtovuotemme aikana. Ohjaajat Soft Landing Campillä olivat siis entisiä vaihtareita, joten he pystyivät kertomaan oikeasti vaikeista tilanteista meille ja saatiin kysellä heiltä aina mitä tahansa heidän vaihtovuoteensa liittyvää. Koko leirin ajan oli tosi hyvä meininki, mikä johtui varmasti siitä, että me kaikki oltiin samassa veneessä: jännittyneinä host-perheen näkemisestä ja ylipäätään koko vuodesta. Oli ihanaa päästä jakamaan omia fiiliksiä muiden kanssa, ja harjoittelemaan Englantia jo ennen Texasiin saapumista!
Uusia ystäviä, tunteita, maisemia, tietoja, sekä kokemuksia. Tuli nähtyä paljon New Yorkista, mutta mulla on vielä muutamat hyvät syyt palata sinne takaisin. Soft Landing Camp oli kyllä just niin täydellistä, kuin pystyy vaan kuvitella!
Host perheen näkeminen
Sitten tuli päivä, jota kaikki oltiin odotettu kuin kuuta nousevaa. Laskeutuminen Texasiin Houstonin kentälle, jossa odotti mun ja kolmen muun vaihtarin host-perheet. Käveltiin yhdessä pitkät käytävät ja oltiin ihan törkeen jännittyneitä. Kaikki meistä vaan suurin piirtein kiljui ja piti käsiä naaman edessä, koska oikeasti se sydämen hakkaaminen ja innoissaan oleminen oli vaan niin käsin kosketeltavaa. Meistä kyllä ihan varmasti näki, että nyt on jotain suurta edessä.
Laskeuduttiin liukuportaat alas ja nähtiin ensimmäiset ”Welcome to Texas” –kyltit. Vitsit että se oli siistiä! Näin mun oman host-perheen vähän kauempana ja taisin vähän pomppia samalla kun heitä menin halaamaan. Oli kyllä elämäni yks onnellisimpia hetkiä!
Lentokentältä mentiin syömään Texas BBQ:ta, jonka jälkeen lähdettiin kohti mun uutta kotia. Tunnelma oli aika jännittynyt puolin ja toisin, mutta sain automatkalla heti kertoa paljon mun kotimaasta, sekä perheestä. Perhe vaikutti heti ekoista hetkistä asti ihanalta, ja nyt kun täällä oon noin kolme viikkoa täällä asustellut, voin sanoa, että en olis voinut pyytää parempaa host-perhettä!
