Mun nimi on Veera ja mä tuun viettää mun vaihtovuoden Yhdysvalloissa Arizonasssa Scottsdalen kaupungissa. Mä olen vaihdossa exploriuksen select-ohjelman kautta, mikä tarkoittaa sitä, että sain itse valita kouluni ja sitä myötä myös osavaltion. Kirjotan tätä postausta nyt 3000 metrin korkeudessa lentokoneessa, jonka suuntana on Phoenix. Phoenixin lentokentällä tapaan ensimäisen kerran mun isäntäperheen, mikä tuntuu nyt hyvin jännittävältä. Mun isäntäperheeseen kuuluu host-äiti, host-isä ja heidän kolme lastaan, joista kaksi nuorempaa asuvat kotona ja ovat saman ikäisiä kuin mä ja mun vanhin host-sisko on juuri muuttanut Missouriin opiskelemaan yliopistoon. Mun isäntäperheellä on myös kaksi koiraa. Mulla on nyt takana Soft landing camp New Yorkissa, johon kuului kaksi päivää Manhattanin nähtävyyksien kiertelyä ja yksi rantapäivä New Jerseyssä.

Kohdemaahan lentäminen

Lentäminen oli mulle yksi niistä asioista, jotka mua pelotti eniten ennen lähtöä, sillä mä en ollut koskaan aikaisemmin lentänyt ilman mun vanhempia. Vaikka en mä ihan yksin joutunutkaan lentämään oli lentäminen ja lentokentällä odottelu erilaista kuin perheen kanssa lomamatkalle mentäessä. Täytyy itse huolehtia ja pitää passi ja boarding pass tallella ja lentokoneessa ei välttämättä pääse istumaan toisen vaihtarin viereen, vaan saa paikan jonkun ihan tuntemattoman vierestä. Lensin siis Helsingistä Tukholman kautta New Yorkkiin ja samallla lennolla oli myös viisi muuta suomalaista vaihtaria. En tuntenut heistä ketään aikaisemmin, mutta lentokentällä ja soft landing campilla oli hyvää aikaa tutustua myös heihin. Sanoisin siis, että lentämistä ei tarvitse jännittää liikaa ja jos lentokoneessa tulee paniikki niin kannattaa puhua vieressä istuvalle henkilölle – vaikka ei häntä entuudestaan tuntisikaan – sillä puhuminen auttaa ja vie ajatukset kauemmas pelosta