Amerikassa kaikki on suurempaa
Suomen väkiluku noin 5.5 miljoonaa.
Amerikan väkiluku noin 319 miljoonaa.
Minnesotan osavaltion väkiluku lähes 5.5 miljoonaa.
Oppilasmäärä mun Amerikan High Schoolissa 1910
Oppilasmäärä mun Suomen lukiossa noin: 510
Aikaero Suomen ja Minnesotan välillä 8 tuntia
Puoli vuotta Amerikassa vietettyäni olen törmännyt moniin eroihin Amerikan ja Suomen välillä. Niitä löytyy tosi paljon ja lähes joka päivä opin jotain uutta ja ihmeellistä tästä kulttuurista.
Ruoka
Suurin ero on ruoka. Täällä käytetään enemmän suolaa ja pikaruokaravintoloita on kymmeniä erilaisia. Oma host-perheeni syö kuitenkin suurimmaksi osin terveellistä koti-ruokaa. Kerran viikossa tai harvemmin me syödään ulkona tai tilataan ruokaa kotiin. Useissa ravintoloissa saa juoda samaan hintaan limua niin paljon kuin haluaa. Vesi on ravintoloissa ilmaista.
Omia erikoisimpia ruokia täällä ovat walking tacos, chili hotdish ja caramel apple. Walking taco on sipsipussi, jonka sipsit murskataan ja sinne sekoitetaan jauhelihaa, tomaattia, juustoa, salaattia yms. ja se syödään haarukalla. Chili hotdish on vuokaruoka, jossa yleinen täyte on jauheliha, tomaattikastike ja pavut. Jotkut ihmiset valmistavat siitä tosi tulista. Caramel apple eli karamelliomena oli syksyn hittiherkku, jossa omena kuorrutetaaan karamellilla.
Suomen väkiluku noin 5.5 miljoonaa.
Amerikan väkiluku noin 319 miljoonaa.
Minnesotan osavaltion väkiluku lähes 5.5 miljoonaa.
Oppilasmäärä mun Amerikan High Schoolissa 1910
Oppilasmäärä mun Suomen lukiossa noin: 510
Aikaero Suomen ja Minnesotan välillä 8 tuntia
Puoli vuotta Amerikassa vietettyäni olen törmännyt moniin eroihin Amerikan ja Suomen välillä. Niitä löytyy tosi paljon ja lähes joka päivä opin jotain uutta ja ihmeellistä tästä kulttuurista.
Ruoka
Suurin ero on ruoka. Täällä käytetään enemmän suolaa ja pikaruokaravintoloita on kymmeniä erilaisia. Oma host-perheeni syö kuitenkin suurimmaksi osin terveellistä koti-ruokaa. Kerran viikossa tai harvemmin me syödään ulkona tai tilataan ruokaa kotiin. Useissa ravintoloissa saa juoda samaan hintaan limua niin paljon kuin haluaa. Vesi on ravintoloissa ilmaista.
Omia erikoisimpia ruokia täällä ovat walking tacos, chili hotdish ja caramel apple. Walking taco on sipsipussi, jonka sipsit murskataan ja sinne sekoitetaan jauhelihaa, tomaattia, juustoa, salaattia yms. ja se syödään haarukalla. Chili hotdish on vuokaruoka, jossa yleinen täyte on jauheliha, tomaattikastike ja pavut. Jotkut ihmiset valmistavat siitä tosi tulista. Caramel apple eli karamelliomena oli syksyn hittiherkku, jossa omena kuorrutetaaan karamellilla.
Ruokatavat
Ruokailutavoissakin on eroja. Veistä käytetään hyvin harvoin eli yleensä käytetään pelkkää haarukkaa tai lusikkaa. Itse kyllä edelleen käytän veistä, mutta en niin usein kuin aiemmin.
Muistan, kun ensimmäisenä päivänä täällä Minnesotassa menimme host-perheeni kanssa ravintolaan syömään ja tilasin hampurilaisen. Aloin syömään sitä normaaliin tapaan leikkaamalla veitsellä hampurilaisesta sivistyneesti paloja. Noh, sitten host-isäni katsoi kummastuneena ja sanoi, että kyllä sä voit syödä sun ruoan käsin niin kuin toinen host-siskoni teki oman ruokansa kanssa. En ollut tottunut sellaiseen hienossa ravintolassa, vaikka toki McDonalsissa syön hampurilaiseni ja ranskalaiseni käsin.
Ruokakaupat
Ruokakaupat ja erilaiset vapaa-ajan palvelut poikkeavat paljon Suomesta. Kaupoissa myyjät pakkaavat sun ostokset muovikasseihin ja pankkikorttia käytettäessä ei pin-koodia juurikaan kysytä. Kaikki keräilee täällä erilaisia etukuponkeja. Esimerkisi -30% pois ostoksista ja osta 3 maksa 2 -kuponkeja. Myyjät juttelee ja kyselee kuulumisia, kun olet maksamassa ostoksiasi.
Lisäksi isoissa tavarataloissa ei ole epäselvyyksiä siitä, mikä juhlapyhä on tulossa seuraavaksi, sillä kaupat täyttyvät koristeista. Tällä hetkellä on pääsiäiseen liittyviä koristeita ja ruokia.
Drive-in
Drive-in mahdollisuus on lähes kaikkilla, myös apteekeissa. Voit siis vaan ajaa autolla luukulle ja noutaa lääkkeesi. Myös lähes kaikissa pikaruokaravintoloissa on samanlainen mahdollisuus. Ruoat voi tilata myös etukäteen netistä ja sitten vain noutaa ravintolasta.
Autolla kaikkialle
Täällä mennään autolla ihan kaikkialle. Tähän onkin syynä ajokortin alhainen ikäraja 16 vuotta. Ilman autoa olisi täällä ongelmissa, sillä julkista liikennettä ei ole. Ainoat bussit, joita täällä näkee, ovat koulubussit. Osavaltion pääkaupungissa Saint Paulissa toki kulkee kaupunkibusseja, mutta täällä, missä mä asun, ei julkistaliikennettä ole.
Välillä tuntuu, että se rajottaa mun vapautta ja itsenäisyyttä liikkua, sillä aina pitää pyytää kyyti, jos haluaa mennä jonnekin kavereiden kanssa. Tähän mennessä olen onneksi saanut host-perheeltäni kyydin aina tarvittaessa.
Lava-autot
Täällä on paljon lava-autoja eli Truck. Meidänkin perhestä sellainen löytyy. Niitä ei sanota autoiksi, vaan Truck ja siinä on selkeä ero. Täällä ihmiset yleisesti ottaen ajavat isompia autoja.
Hammashymy
Lähes jokainen amerikkalainen omaa hammashymyn. Itselläni oli totuttelemista ensimmäisten kuukausien aikana tämän kanssa. Nykyään se tulee jo luonnostaan kaikissa valokuvissa, mutta meidän tenniksen joukkuekuvassa olin ainoa, joka hymyili suu kiinni.
Yksi tyttö kysyi multa, että eikö Suomessa kukaan hymyile hampailla, kun hän näki meidän joukkuekuvan ja kukaan ei hymyillyt hampailla.
Bless You
Toinen suuri ero, joka on vaatinut totuttelemista, on toivottaa “siunausta” eli “bless you” aina, kun joku aivastaa.
Lumipäivät
Täällä on myös mahdollisia lumipäiviä eli koulu perutaan lumimyrskyn takia. Meidän koulussa sitä ei ole vielä tänä vuonna tullut, mutta talvisin se on hyvin mahdollista. Suomessa mennään kouluun vaikka -25 asteen pakkasessa ja lumimyrskyssä, mutta täällä autoissa ei ole talvirenkaita. Tuntuu ihan hullulta ajaa liukkaalla tiellä ilman nastarenkaita. Yleensä ihmiset eivät kuitenkaan lähde autolla liikenteeseen, jos on tosi liukkaat tiet.
Tornadovaara
Suomessa ei myöskään ole tornadovaaroja. Muutama viikko sitten täällä oli tornadovaroitus ja pysyttelimme sisätiloissa.
Sisällä viileämpää
Yleisesti ottaen täällä on sisätiloissa kylmempää. Telkkaria katsoessamme pidämme aina vilttejä ja pidän jatkuvasti jalassa villasukkia. Koulussa sisällä on myös viileää, joten siellä ei tarkene t-paidalla.
Koulu on täällä selkeästi isompi & meidän koulussa on oppilaita noin 1900. Koulu alkaa ja päättyy joka päivä samaan aikaan ja joka päivä noudatetaan samaa lukujärjestystä. Meillä on täällä vain kolme jaksoa ja paljon enemmän kurssivaihtoehtoja, myös monia sellaisia, mitä ei ole mahdollista Suomessa opiskella.
Täällä on paljon enemmän taide,- kokkaus ja liikuntakursseja, joita olen itsekin ottanut tänä vuonna. Urheilu on suuressa osassa. Olen valinnut tänä vuonna mm: keramiikkaa, joukkueurheilua, piirtämistä, maalaamista, leipomista ja kansainvälisiä ruokia. Tällä hetkellä mulla on savitöitä ja valokuvaamista. Ainoat oppiaineet, joita vaihtareiden pitää opiskella ovat historia ja englanti. Monet amerikkalaiset ihmettelevät miksi en saa tästä vuodesta mitään hyväksiluettuja kursseja.
Koulusysteemi on totaalisen erilainen. Lähes kaikki kokeet ovat monivalintoja, paitsi matikka, kouluista riippuen. Joskus kokeissa pitää vastata myös sanallisesti, mutta harvemmin. Koulussa näkee myös aina, kun on jonkun joukkueen peli sinä iltana, koska joukkue on pukeutunut johonkin teemaan. Esimerkiksi mun korisjengissä pukeuduttiin aina pelipäivinä eri tavoilla. Joskus se oli siistit vaatteet ja joskus meidän matkustusasu.
Teemapäivät
Meillä on myös paljon erilaisia teemapäiviä, kuten homecoming, Joulun aikaan puetaan rumat jouluvillapaidat ja winter week, jossa joka päivä on erilainen teema, jonka mukaan pukeudutaan. Keväämmällä on myös Prom ja viime viikolla oppilaat saivat skipata koulupäivän ja lähteä kannustamaan koulumme painijoukkuetta.
Kouluruoka on maksullinen, noin 2-3 dollaria päivässä. Hinta ei ole kuitenkaan liian kallis suhteessa siihen, mitä on tarjolla. Yleinen kuva kouluruoasta Amerikassa on se, että se koostuu pelkästään hampurilaisista ja pizzasta, mutta ainakaan mun koulussa se ei näin ole. Välillä toki on roskaruokaa, mutta yleisesti ottaen on tarjolla terveellistä ruokaa, kuten makaroonia ja kanaa. Lisäksi pizzaa ei ole pakko valita, vaan voi mennä toiseen jonoon ja ottaa eri ruokaa, koska meidän koulussa on kolme jonoa, joissa kaikissa on eri vaihtoehtoja.
Avoimempia ja huomaavaisempia
Täällä monet ihmiset ovat paljon avoimempia ja tulevat juttelemaan, vaikka eivät tuntisikaan. Koulun käytävillä oppilaat moikkaavat ja kyselevät kuulumisia samoin kuin ruokakaupoissa ja ravintoloissa.
Ihmiset ovat myös hyvin huomaavaisia. Ihana esimerkki oli meidän kotiluokan opettaja, joka oli ostanut mulle ja toiselle suomalaiselle vaihtarille ruisleipää sen jälkeen, kun oli yrittänyt leipoa sitä myös itse.
Omassa huoneessa vietetty aika on erilaista, mihin kotona olin tottunut. Käytännössä siellä vain nukutaan, sillä läksyt tehdään keittiönpöydällä ja blogia kirjoitan olkkarissa.
Välillä kuitenkin koen tarvitsevani omaa aikaa ja silloin menen huoneeseeni. Koen oman huoneen olevan mulle tärkeä. Host-perheeni sanoikin mulle, että he ymmärtävät, jos tarvitsen omaa aikaa, joten välillä sitten menenkin puuhastelemaan sinne.
Amerikassa kaikki tehdään isommin. Juhlapyhiä vietetään yleisesti ottaen isommin, esimerkiksi host-perheeni kotoa löytyy juhlaan kuin juhlaan valtava määrä koristeita. Ruokakaipoissakaan ei ole epäselvyyttä mikä juhlapyhä on tulossa, sillä kaupat täyttyvät teeman mukaisilla makeisilla ja esimerkiksi ystävänpäivänä kaupat olivat punertavia.
