Olen asunut ja opiskellut nyt Ruotsissa reilut kaksi kuukautta, ja sitä kautta käsitys ruotsalaisesta lukioarjesta on vähitellen muodostunut. Tässä postauksessa ajattelin avata omaa kokemustani siitä, joka sisältää varmasti jotain yllättäviä asioita verrattuna omaamme.
Ruotsissa peruskoulun jälkeen valitaan tietty linja, jota lähdetään opiskelemaan, ja näitä ohjelmia on yhteensä 18, esim. luonnontiede-, estetiikka- ja yhteiskuntalinja, jota itse opiskelen. Olen kokeillut humanistisenlinjaamyös, kun luokkani oli viikon ajan luokkaretkellä, oli kyllä huippua! Linjoissa painotetaan erilaisia aineita, eli ammattiin valmistavat, kuten kokkilinja on paljon käytännöllisempää kuin yliopistoon suuntaavat.
Päivät ovat aika pitkiä ja toiminnan täytteisiä, mikä on todella hyvä aktiivilliselle oppilaalle, kuten minä. Aloitan neljä kertaa viikossa 8.30 ja kerran 11.00, ja lopetan 15.00-16.00 riippuen päivästä, mikä muistuttaa kestoltaan suomalaista lukioarkea.
Oppitunnit vaihtelevat kestoltaan neljästäkymmenestä minuutista puoleentoista tuntiin, ja yleisesti opetus on paljon käytännönläheisempää. Opettaja saattaa puhua tunnin alussa jonkun lyhyen johdannon, jonka aikana teemme muistiinpanoja ja tutustumme aiheeseen, mutta sen jälkeen teemme paljon keskusteluharjoituksia, erilaisia tehtäviä ja ryhmätöitä.
Välitunteja on jokaisen oppitunnin jälkeen, mutta ne vaihtelevat kymmenen ja kahdenkymmenen minuutin välillä.
Koulussamme on erilaisia kerhoja, joihin voi liittyä, esim. scifi-, luonnontiede ja Amnesty international -kerho. En ole vielä tutustunut kerhoihin tarkemmin, mutta ajattelin tehdä sen marraskuun aikana
Suomi ja Ruotsi ovat maailman ainoat maat, joissa valtio tarjoaa ilmaisen kouluruuan, eli tässä tapauksessa olemme onnekkaita niin Suomessa kuin Ruotsissa. Omaan makuuni ruotsalainen kouluruoka maistuu paremmalta, ja tykkäänkin ruoasta todella paljon. Ruokala on aika iso, ja liha- ja kasvisruoka ovat aina tarjolla vierekkäin, mikä helpottaa kasvinruoan suosimista, jota suurin osa omalla luokallanikin tekee. Kouluruoka koostuu monesti pastasta tai perunoista ja jostain kastikkeesta tai muusta proteiinipohjaisesta lisäkkeestä, ja koulussamme on myös runsas salaattibuffetti.
Oma lukujärjestykseni on täynnä ohjelmaa ja paljon aineita. Itse sain valita kielen ruotsin ja englannin lisäksi, ja otin saksan, jota olen opiskellut kolme vuotta Suomessa. Toinen oliluovempi ja rennompi aine, ja valitsin teatterin/ilmaisutaidon. Muita aineita ovat: englanti, historia, yhteiskuntaoppi, matikka (kolmea eri tasoa, yhteiskuntalinjaa kuuluu keskimmäinen, joka vastaa suomen lyhyttä matikkaa), liikuntaa, uskontoa, maantietoa ja ruotsia (kaksi ryhmää: ruotsi toisena kielenä ja äidinkielenä, jossa käyn).
Kokeet ajoittuvat ympäri lukuvuotta, eikä koeviikkoja ole Suomen tapaan. Koealueet ovat myös paljon pienempiä, kuten 40 sivua, mikä muistuttaa yläastetta sisältömäärältään suomalaisille lukiolaisille. Monesti kokeet voivat olla soveltavampia, eli voimme käyttää oppikirjaa ja internettiä vastauksen apuna, mutta näissä tapauksissa kysymykset ovat enemmän esseetyyppisiä ja vaativat keskustelua ja ajatuksia herättävää vastausta. Opettajat arvioivat myös työskentelyä ja palautettavia tehtäviä.
Koulukirjoja käytetään aika harvassa aineessa, ja itselläni ne ovat vain saksassa, uskonnossa, maantiedossa ja matikassa, ja valtio kustantaa nämä kirjat. Muistiinpanojen ja opettajan monisteiden avulla valmistaudutaan kokeisiin, ja jotkut oppilaat äänittävät myös oppitunteja ja kuuntelevat niitä jälkikäteen.
Kokonaisuudessa ruotsin lukio on aika erilainen kuin meidän Suomessa, mikä oli aika iso yllätys minulle, ei kuitenkaan huonolla tavalla. Arvostan ja olen kiinnostunut muiden maiden koulutusjärjestelmistä, ja on mukavaa vaihtelua opiskella vähän rennommalla sykkeellä, oppia uutta ja kehittää kieltä samalla, mitä vuoteni täällä parhaimmillaan tarjoaa.
Ihanaa ja aurinkoista syksyn jatkoa ja talven odottelua!
Hälsningar och kramar från grannen!
Melina